22.1.2013

Halvalla lähtee

Lasten mukana kotiin pesiytyvä vaatteiden ja tavaran määrä on j-ä-r-k-y-t-t-ä-v-ä. Ihan sama, ostaako itse vähän vai paljon käytettynä tai uutena, periikö tutuilta tai saako lahjaksi. Kun kaksi vastakkaisen sukupuolen edustajaa on syntynyt eri aikaan vuodesta ja kasvaa eri tahtiin, tarvitaan ihan älytön määrä eri kausien kenkiä, ulkovermeitä, sisävaatteita, yöpukuja sun muita. Ei vaan onnistu samojen ensikenkien käyttö, kun toinen opettelee kävelemään kesäaikaan koossa 19 ja toinen talviaikaan koossa 22. Noin esimerkiksi. Samoin vaikka mukulat käyttäisivät täysin sukupuolineutraalisti mitä vaan värejä, vaatteita kertyy, toistan itseäni, j-ä-r-k-y-t-t-ä-v-ä-s-t-i.
Olen vuosia harjoittanut kirpputorihommia periaatteella ”tarkoitus ei ole tienata vaan päästä eroon hyvästä itselle turhasta tavarasta”.Toistan taas itseäni. Halvalla, että siitä tavarasta pääsee eroon. Moni tuntuu toimivan toisin ainakin tällä puolivillillä lastentarvikemarkkina-areenalla. Kaikki tavallaan, mutta anteeksi vaan, minä en ymmärrä, miten tietyn merkkisistä samettipöksyistä voi pyytää käytettynä 25 €!? No, eihän tunnetusti se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa.
Tähän mennessä olen itse myynyt lasten romppeet aikuisten romppeiden seassa normikirppiksellä tai paketteina huuto.netissä. Kerran olen käynyt lastentarvikkeiden päiväkirpparilla myymässä ja, huolimatta selkeästi muihin verrattuna alihinnoittelusta, tienasin mukavat 250 €. Kävi hyvä kuhina. Ei siinä paljon ehtinyt miettimään, millä hinnalla vaatteet katosivat. Pääasia, että katosivat ja ostajat olivat tyytyväisiä.
Huomiselle olen varannut pöydän lastentarvikkeiden viikkokirpparilta, paikallisesta Peikonpesästä. Saas nähdä miten käy. Kävin taas vakoilemassa hintoja huuto.netissä, koska myyntiin menee useita goretex-kenkiä, POP:n haalareita sun muuta ”arvotavaraa”. Edelleen olen ihmeissäni. Mun käsitys kirpputori- tai käytetystä tavarasta on se, että siellä myydään järkevällä hinnalla. Onko 40 € käytetyistä kengistä ok tai 80 € käytetystä haalarista oikeasti kohtuullinen hinta, vaikka siinä kuinka lukisi joku ruotsalainen kirkasvärinen merkki. Totean nyt ihan pienesti, että myin itse niitä sen merkkisiä haalareita 15 €:lla, vastaava kaksiosainen puku taisi lähteä 20 €:lla ja Eccon ja Vikingin kengät kympillä..
Kysymys kuuluukin. Olenko minä se pässi, kun en tajua, että markkinoilla maksetaan hyvästä tavarasta enemmänkin? Näitä satunnaisia vakoiluyrityksiä ja kerran vuodessa tapahtuvaa vaatteiden hävitysyritystä lukuunottamatta en ole millään lailla kovin valveutunut kirppari-ihminen, enkä seuraa aiheesta käytävää keskustelua. Joka taitaa olla joillakin foorumeilla melko roisia, kirpparihommat herättää selkeästi intohimoja. Minä en vaan kerta kaikkiaan jaksa nähdä tätä bisneksenä edes itselleni, haluan vaan päästä tästä roinasta eroon. Vaihtoehtoisesti voisin pysäyttää lasten kasvun, ettei jo toisia kenkiä ja haalareita tarvitse ostaa molemmille yhden talven aikana. Miten ne voikin ajoittaa järjettömän kasvupyrähdyksen kalleimman ja eniten päällepantavaa vaativan sesongin aikaan. Niin kaukaa viisas minä en näissä hommissa todellakaan ole, että ostaisin haalareita tai kenkiä varastoon edellisen sesongin alesta. Olen tosin harjoittanut sitäkin aikaisemmin, ja kas, ne valmiiksi edellisestä alesta ostetut kesäkengät eivät sitten enää sopineetkaan kesällä. Joten oma hankintafilosofiani on:  silloin ostetaan kun tarvitaan. Paitoja sun muita yleisvaatteita toki varastoonkin. Mielellään alesta, mutta välillä on pakko vaan saada riittävän isoa ja lämmintä ja toimivaa hinnalla millä hyvänsä. Saahan niistä sitten jotakin takaisin itse kiertoon laittamalla.

Eniten minä mesoan tästä aiheesta siksi, että tuo hahmoton möykky vierashuoneen sängyllä odottaa laputtajaa, enkä millään, millään, millään jaksaisi.
 
Tulukee ostammaan!

Ps. Testasin Project Maman helpon lohi-riisilaatikon. Järjettömän hyvää ja helppoa. Osui ja upposi. Kaikille Kakkosta lukuunottamatta. Onneksi laiskan bloggaavan äidin pelastaja on toinen laiska bloggaava äiti. Tosin tästäkin taitaa olla kiittäminen alunperin avokadopastapariskuntaa..

23 kommenttia:

  1. Kun mielestä 80 e käytetystä haalarista on järkyttävä hinta. Mieluiten ostan sitten uuden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä. Uuden saa samalla rahalla ja siitä sitten kiertoon järkevällä summalla.

      Poista
  2. En mäkään ostaisi kovalla hinnalla, vaikka olis kuinka merkkituote... Ylipäätään katson ostaessa vaatteen kuntoa ja sen suhdetta hintaan, enkä merkkiä. Se merkki kun ei välttämättä aina ole edes tae laadusta. En ole itse tähän mennessä mitään myynyt, kaiken olen joko säästänyt nuoremmalle, antanut kavereiden lapsille tai laittanut keräykseen, niin en oikein osaa sanoa, paljonko tulis itse pyydettyä jostain vaatteista. Tsemppiä laputukseen, mä mieluummin annan kamat pois kuin alan siihen hinnoittelu- ym. hommaan... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Täällä on myös tosi karvaita pettymyksiä kalliista tuotteista. Mutta tietyissä merkeissä laatuun sitten taas voi luottaa.Meillä on kyllä ihan sekaisin kaikkea.

      Mä olen myös antanut ja saanut paljon tavaraa. Mutta ehkä tosiaan niistä kalliimmista hankinnoista tekee mieli saada edes muutama roponen..

      Poista
  3. Voitko mainita tarkempia detaljeja kirpputorin sijainnista ja vaatteidenne saapumisajasta tälle viikkokirpparille? Tulisin mieluusti ostamaan kohtuukuntoista vaatetta sopuhintaan, koska uusien vaatteiden ostaminen ei vain kannata kun käytettynäkin saa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä romppeet päätyy Peikonpesään täällä Tampereella. Tervetuloa retkelle, missä sitten asutkin :)

      Poista
  4. En osta merkkivaatteita kovinkaan kovalla hinnalla käytettyinä, mutta pyydän niistä itse paljon. Olen innostunut ostamaan runsaasti merkkivaatteita ja perustelen asian itselleni sillä, että niistä saa mukavasti takaisinkin. Tosin loistava perusteluni pissii vaatteen käydessä pieneksi, kun silittelen sitä ja laitan kaappiin jemmaan enkä raaskikaan myydä... Tavalliset vaatteet myyn pilkkahintaan (tai jemmaan sinne samaan kaappiin...).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merkkivaatteiden osalta perustelen ostoa samoin, mutta toisaalta en myy kalliilla juuri tuon eroonpääsemisen helpottumiseksi. Mutta mikä oikeasti on kallis käytetystä vaatteesta? Huuto.netissä moni asia, mutta samoja hintoja ei ehkä tosiaan ole kirpparilla..

      Mä muuten olen kerännyt molempien muksujen vauva-ajan vaatteista sellaiset suosikkipaketit, jotka ovat varastossa säästössä muistoksi itselle ja ehkä lapsille itselleenkin. Niitä ei myydä!

      Poista
  5. Mä olen ihmetellyt samaa, kun käytettyä kamaa kaupitellaan varsin kovaan hintaan. Meillä on hakusessa toinen tripp trapp, ja huutonetissä myydään kolhuisiakin yli satasella. Mieluummin ostan kaupasta ihan uuden iskemättömän kuin maksan ylihintaan vanhasta. Vaikka kuinka olisi käyttökelpoinen kolhuineenkin.

    Meillä on toivottavasti tuo vaateralli vähän helpompaa, kun lapset ovat samaa sukupuolta. Eri vuodenaikaa tosin, mutta jos nuorempi kasvaa kovin eri tahtiin niin ehkä ulkovaatteet ja kengät osuvat joka kauteen sopivina. Itse ollaan saatu ihan mielettömästi tavaraa käytettynä ilmaiseksi - ovat ne kyllä olleetkin aika kuluneita, mutta kotivaatteina ja hiekkiksellä ihan passelit. Ja toisaalta taas kaikki ehjä kierrätetään kummipojalle, sieltä palautuu kaikki siltä kierrokselta ehjäksi jäänyt pian takaisin meille. Unisex-vaatteita on mennyt kaverien tytöillekin. Musta kaikkein kivointa on juuri kaveripiirissä kierrätys. Laskin, että meille aikanaan käytettyinä tulleet vastasyntyneen valkoiset vaatteet tulevat nyt kahdeksannelle käyttäjälle kun tämä meidän pienin mies pian syntyy. Pesun jälkiä on, mutta varmaan vielä toiset kahdeksan käyttäjää kestäisivät ennen kuin hajoavat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samaa olen katsonut jus tripp trapeista kun me etsimme sitä toista :) Onneksi Kodin Ykkönen myi mallivärejä myymälästä tosi hyvään hintaan, siis paljon edullisemmin kuin netistä sai käytettyjä.

      Sama sukupuoli helpottaa oikeasti paljon, vaikka meilläkin Kakkonen on perinyt kaikki punaisest, turkoosit, ruskeat ja violetit (ainakin) siskoltaan. Miehen raja meni siinä, että harmaita pinkkiraitaisia (ohut raita..) välikausikenkiä ei kuulemma tarvitse säästää Kakkoselle..

      Meilläkin on tiettyä peruskamaa vaikka kuinka monennella kierroksella kaveripiirissä. Se onkin ihan hauska oma juttunsa, että tietty setti kiertää perheestä toiseen.

      Poista
  6. Tämä oli hyvä kirjoitus ja ihan asiaa! Minusta on hyvä, että kaikki ei ole menneet mukaan siihen lastenvaatebisnekseen. Itse olen sitä aikani kuluksi seuraillut erityisesti fb-kirpputorien kautta ja jotain ostanutkin ja yksi uskomaton juttu tässä on, että monet sinunkin edullisesti myymistä merkkivaatteista saattavat hyvinkin päätyä kovalla hinnalla myyntiin nettiin. Eli siis monet kiertävät livekirppareita ja myyvät sieltä löytämäänsä tavaraa eteenpäin voitolla, eikä aikomuksena ole lainkaan ottaa niitä käyttöön omilla lapsilla. Aika uskomatonta... Mutta uskomattominta on se, että on ihmisiä, jotka ovat valmiit maksamaan aikamoisia hintoja noista tavaroista.

    Minä en ole vielä myynyt mitään, mutta tavaraa on ihan tuhottomasti, oikeassa olet!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut ton saman ilmiön. Olin järjestämässä päiväkodilla lastentarvikekirppistä ja siellä oli nämä trokarit aamulla ekana jonossa. Osa kirppiksiä ahkerasti kiertäviä tiesi tyypit ja meni tyynesti häätämään ne jonon hännille :) Ja kuten tosiaan todettu, jännä on se, mitä ihmiset ovat tosiaan valmiita maksamaan käytetyistä asioista.

      Poista
  7. Huutonet on ehkä vääristelevin paikka tehdä minkäänlaista vertailua tavaroiden hinnoista - niin uskomattomia hintoja siellä pyydetään käytetyistä vaatteista/tavaroista. Mä oon aina kuvitellut, että kirppisten tarkoitus on siinä, että ihmiset pääsevät eroon tarpeettomasta roinastaan, hinta on sivuseikka. Eli halvalla menee periaatteella. Lienen väärässä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on varmasti totta. Mutta joku niitä tuntuu välillä sieltäkin ostavan, ei kai kukaan muuten sielläkään myisi.

      Mulla on sama käsitys kirppiksistä. Mutta hyvä kysymys on edelleen, mikä on oikeasti halpa ja mikä kallis. Ihmisillä on näistä niin eri käsitykset.

      Poista
  8. Kirppishinnat saa tän kirppishaukan kyllä välillä niin huokailemaan (ja Huuto.netin hinnat vielä enemmän). Siis jos merkki on P.O.P., Molo, Ticket. Meandi tms. niin kummasti käytetty (ja välillä todella huonokuntoinen) vaate muuttuu kultaakin kalliimmaksi (välillä jopa kalliimmaksi kuin alesta saatava uusi vaate). Onneksi sentään välillä tekee kohtuuhintaisia löytöjä, juuri eilen hyvin riemusta kun ostin (hah, melkein kaikki samasta pöydästä) 5 kpl Tutan bodeja (ihania norsuja oli joukossa pari), 2 kpl Lindexin bodya, Marimekon raitapaita, jonkun itseompelema tunika ja t-paita plus Kavatin nahkaiset talvikengät (eli kassillinen tavaraa) ja maksoin 21,50 euroa.

    Koska itse ostan vain kohtuuhintaisia vaatteita lapsoselle, niin ei tee myöskään pahaa mennä myymään niitä kirpparille. Eli kunhan saan aikaiseksi, niin pistän hyvän kiertämään ja myyntiin ison kasan hyväkuntoista rompetta omakustannushintaan. Uutena meille tulleiden vaatteiden hinnoittelu onkin sitten vaikeampaa, ehkä lähinnä siksi että monet on anopin ostamia (ja niistä aika usea ei ole syystä tai toisesta päätynyt käyttöön) ja tiedän niin sen paheksunnan mikä tulee osakseni kun myyn näitä vaatteita (tosin ehkä mä tarjoan vaatteet takaisin anopille, meillä kun ei ole tiloja säilytellä liikoja liian pieniä vaatteita, äitiyspakkauksen laatikkoon on talletettuna rakkaimmat pienet vaatteet toki).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sullapa on ollut todellinen löytöpäivä. Noin sen pitäisikin minusta mennä. Mutta se kyllä minuakin sapettaa eniten, jos huonokuntoisesta tai ainakin virttyneestä merkkituotteesta pyydetään selkeästi kova hinta vain merkin takia. Jos se on hyväkuntoinen, hinta voi tietysti olla kohtuullisesti enemmän.

      Tuo onkin itselleni uutta, että lahjaksi saatuja vaatteita ei voisi laittaa kiertoon. Eihän niitä nyt voi ikuisesti kaapissa säilyttää. Meillä itseasiassa anoppi on innokas kirpputorilla kävijä ja myy meidän romppeita ilomielin. Hän myös pyöristää myyntituoton usein reippaasti ylöspäin, mikä ei tietysti haittaa kun tuotto kasvaa, mutta kyllähän siitä keskustelua käydään.

      Poista
  9. Mä haluaisin ostaa lastenvaunut käytettynä, mutta nopea silmäys huutikseen ym. paljasti, että (ainakin siitä merkistä, mitä himoitsen), pyydetään käytetyistä, vanhoista ja likaisista vaunuista n.600 euroa (uudet saa n.800 eurolla). Että ei kiitos, varsinkaan kun ei ole takuuta, missä v. 2008 ostettuja vaunuja on säilytetty ja myyjältä ei saa selkoa mahdollisista vioista jne. jne.

    Ystäväni osti hyvät käytetyt merkkivaunut 200 eurolla. Taisi olla todellinen löyty. Myyjä oli huomioinut, että vajaa neljä vuotta vanhat vaunut eivät ole enää uudet ja yhden ilmakumirenkaan sisärengas falskaa. Myyjä pääsi eroon vanhoista vaunuista. Ystävä sai hyvät vaunut, investoi uusiin sisäkumeihin ja kaikki olivat tyytyväisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lastenvaunuissa pätee varmaan ihan samat viidakon lait. Toi hinta on kylä aika suolainen.

      Mä olen myynyt meidän ekat vaunut, reilun vuoden käytössä olleet Teutonian Spiritit kaikilla lisävarusteilla muistaakseni 330 €:lla, kun hinta oli sen 900 € Suomessa ja vähän vähemmän nettikaupassa. Ne meni heti ja ostaja oli tosi tyytyväinen ihan uudenveroisiin peleihin. Juuri nyt olen miettimässä, millä hintaa myisin Phill&Tedsin Vibet (ei ne tosin vielä pois jouda). Ne on ollut sen verran kovalla kulutuksella, että jus joku 200 € on varmaan ihan passeli hinta.

      Saas nähdä. Sen mitä itse olen katsellut, vaikka käytettyjä matkarattaita niin hinnat on kyllä kovat.

      Poista
    2. Moni ostaa kalliit vaunut ajatellen, että näistä saa omansa pois myydessä ja pyytää lähes samaa hintaa kuin uusista. Eräs tuttu kauppasi syksyllä neljä vuotta vanhoja Bugaboon vaunuja 700 eurolla, olivat olleet kahdella lapsella käytössä. Kangas oli nuhjaantunut ja likainen.

      Poista
  10. Hyvä postaus, tätä samaa asiaa pähkäilen juuri itsekin. Varastoon on kertynyt kolmen vuoden aikana melkoinen kasa lastenvaatetta ja -tavaraa siitäkin huolimatta, että meillä taaperoita on vain yksi, eikä edes olla mitään himohamstraajia, vaan päinvastoin. Nyt kun tenavalle ei näytä tulevan seuraajaa pitäis tavaroita alkaa roudaamaan kirpputorille, mutta millä hintaan, siinäpä pulma! Useat vaatteet (esim. Reimatecin toppapuvut) on melkein uudenveroisia, kun eipä ne paljon ehdi yhden lapsen käytössä kulua, mutta silti ei tulisi mieleenkään pyytää niistä edes puolta alkuperäisestä hinnasta. Jotenkin tuo pari kymppiä tuntuis minunkin mielestä passelilta kirpparihinnalta. Pääasia, että pääsee vaatteista eroon ja saa varastoon tilaa - seuraaville vaatteille. Ja tuo järkyttävä hinnoittelu-urakka on toinen hyvä syy siirtää kirpparikeikkaa aina vaan seuraavaan viikkoon, kuukauteen, kevääseen/syksyyn... ;)

    Hih, tulostin itsekin tuon Project Maman ohjeen noin kaksi minuuttia sitten, pakko kyllä kokeilla, kun täälläkin sitä kehutaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta se myyminen on tosi palkitsevaa. Tulee itselle hyvä mieli, kun kamat häipyy nurkista. Jos ne menee kaupaksi hyvin, tulee hyvä mieli myös siitä, että myyjän ja ostajan intressit on niin sanotusti kohdannut.

      Nyt kyllä huomaa, kun molemmat lapset on raisuleikki-ikäisiä ja kasvutahti ei ole niin huima, että vaatteet päätyy myös kuluneempina kiertoon (jos ei suoraan pois käytöstä) kun niitä käytetään pidempään. Siksikään hinta ei voi olla suhteessa sama kuin pari kertaa käytössä olleilla vauvan vaatteilla.

      Toimiko resepti?

      Poista
  11. Melko mystistä toi lastentarvikekauppa on. Me ollaan saatu ihan älyttömästi vaatteita ilmaiseksi sukulaisilta ja kavereilta. Osan niistä olen antanut eteenpäin omille kavereille hintaan 0 euroa ja osan myynyt pilahintaan kirpparilla, koska tavoitteena on tosiaan ollut päästä niistä vain eroon.

    Jotain yksittäisiä "merkkituotteita" olen myynyt huuto.netissä, mutta onhan siinä oma vaivansa, kun täytyy kuvata ja mitata jne.

    Ostettiin vuosi sitten käytetyt kahden lapsen rattaat, ja siinä tuli tehtyä hutiostos. Tsekkailin huutishintoja ja ostettiin ne mielestäni siedettävällä hinnalla kaverilta. Rattaat on olleet oikeastaan tosi surkeat. Jos oltas laitettu pari sataa lisää, oltas voitu ostaa uudet ja saada niistä takaisin about sen 300 eur, mikä kaverille maksettiin.

    Välillä kierrätyskaupat onnistuu, välillä ei. Maaliskuulle on kirpparipöytä varaamista vaille valmis, kohta saisi ryhtyä kaappeja tyhjentämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mystistä on hyvä määritelmä.

      Huuto.net on sikäli kiva, että lähtemisen vaiva jää, mutta kuvaus ja järjestelmän käyttö on kyllä persiistä. Siksi olen itse harrastanut pakettimetodia, enemmän yhteen läjään.

      Arvoikkaimpien tavaroiden vikaostoksista jää tosi paska maku. Pitäis ostaa samasta kaupungista, että vois käydä katsomassa, mitä oikeasti saa..

      Mutta niinhän se on, välillä onnistuu, välillä ei.

      Poista