18.1.2014

Viikon katseluvinkit

Moni onkin jo varmasti törmännyt tähän tiuhasti SoMe-jaettuun Selma Vilhusen lyhytfilmien sarjan Oscar-ehdokkaaseen. Teemana on kaikkivoipainen äiti.. Nimitys on tietysti hieno juttu sellaisenaankin, mutta entäs sitten itse filmi. No, kyllähän se tässä stereotypisen ruuhkavuosi-käsitteen mukaisessa puristuksessa osui ja upposi. Olipahan muuten todennäköisesti ensimmäinen lyhytfilmi, jonka mieskin kiinnostuneena katsoi. Valitettavasti hän myös allekirjoitti teoksen autenttisen tunnelman.

On mielenkiintoista nähdä, miten filmi pärjää niissä karkeloissa. En nimittäin jaksa uskoa amerikkalaisten kykyyn tunnustaa aihepiirin realistisuutta saati kykyä lisäksi nauraa itselleen tässä asiassa. Olen erittäin mielelläni väärässä.

Selma Vilhunen: "Pitääkö mun kaikki hoitaa"

http://areena.yle.fi/tv/2087948

Yritän kuitenkin sitkeästi väittää, että vaikka toimin valitettavan usein filmin sankarittaren tapaan, en  korosta (varsinkaan myönnä korostavani) rooliani marttyyrimaisella hokemisella. Itsehän olen ”vankilani” rakentanut, joten tyydyn kohtalooni mukisematta. Miestä kun ei voi valitettavasti syyttää, koska hän osallistuu tekemisen tasolla tasapuolisesti lasten ja kodin hoitoon. Itse minä olen pyytämättä ominut turhan tiukasti perheen projektipäällikön roolin.

Sanonakaa nyt sekin, että josssain on perhe, jossa nainen ei hoida "automaattisesti" lasten tarhakamoja, ole selvillä jokaisesta puuttuvasta tumpusta, arvioi uusien vaatteiden tarvetta ja toteuta hankintaa, hoida lähipiirin synttäri-/joulu-/häälahjoja, ennakoi partureita, hammaslääkäreitä tai harrastuksia tai tee muuten jatkuvaa alitajuntaista 24/7 organisatoorista työnjohtoa. Olen niin mielelläni tässäkin asiassa väärässä.

Toinen linkkivinkki on Kakkosen suosikkipätkä. Ukkeli on löytänyt YouTubesta pellehyppääjät ja jumaloi näitä kaikin tavoin. Yllättävän moni tämän alan harrastajista on suomalainen. Menee ehkä samaan hulluuden kategoriaan kuin eukonkanto. Vuoden vaihteessa Jerobeam Salakytästä (The grand guru) ja kumppaneista tuli yllättäen tuore dokumentti ja tätä luukutetaan meillä nyt useita kertoja päivässä. Suosittelen, koska uimahypyt ovat tosi nastaa hupia ipanoille ja suomalainen Osmo Meskanen on vienyt jo käsittämättömät 46 vuotta suomalaista ”osaamista” myös maailmalle. Näkyvissä Areenassa vielä 14 päivää.

"Pellehypyn suurlähettiläät"

http://areena.yle.fi/tv/1444797

1.1.2014

Vuoden 2014 teema -- Irtiottoja

En sitten lupaillut yleviä tälle vuodelle. Ajattelen, että yllätän itseni jossain vaiheessa tekemällä jotakin sellaista, mitä olisin voinut luvata.  Lupausten sijaan toiveita ja konkreettisia suunnitelmia on tälle vuodelle jo läjäpäin.

Viime vuosi oli mullistusten vuosi, sellainen tasainen linko. Isoja rankkoja asioita monella rintamalla. Yllätyksiä, pettymyksiä, selviytymistä, mutta onneksi myös paljon pöhlöilyä, iloa ja onnea. Erityisesti arjessa.

Tämän vuoden toiveilla ja suunnitelmilla on ihan oikea teema. Sen nimi on irtiottoja.

Isoin ja odotetuin asia on koko perheen kuuden viikon yhteinen irtiotto ja asettautuminen Bostoniin toukokuun puolessa välissä. Lapsilla alkaa reissusta ruhtinaallinen 12 viikon kesäloma! Jonka matkan jälkeiset hoitojärjestelyt ovat vielä hiemen vaiheessa.. JOka tapauksessa reissu ja kesälomat päälle, meillä kaikilla on ruh-ti-naal-li-nen kesä tiedossa.

Irtioton syy on Aviomiehen työhön liittyvä neljän viikon stipendiaattivierailu paikallisissa lasareteissa- Yhdistämme tähän kaksi lisäviikkoa ja leikimme koko perhe kosmopoliitteja. Lennot, asunto ja autokin on buukattu, joten tuntuu jo melkein lähdöltä.

Asunnon varaamisesta www.roomorama.com palvelun kautta voisin avautua pidemminkin, mutta todettakoon nyt, että tahkosimme tänään viisi tuntia, että maksu saatiin läpi. Syytin välityspalvelua, epäpäteviä asiakaspalveluhenkilöitä ja suurin piirtein kuun asentoakin, ennen kuin paljastui, että ongelmien syynä oli yksi väärä rasti väärässä paikassa Luottokunnan turvallisuustiedoissa. Että eipä se sitten palvelun vika ollutkaan. ITseasiassa tämä on aika hyvä sivusto etsiä kivoja vuokravaihtoehtoja mistä päin maailmaa tahansa.

Olen ollut Bostonissa pari kertaa työreissulla ja se on kaunis, puistoisa ja ihanan helposti lähestyttävä kaupunki.  Eurooppalaisena sanon tietenkin että eurooppalainen. Kaupungin keskusta on sellainen ullanlinnamainen ja sieltä ihan keskustasta meille on varattu asunnoksi tyypillinen ”brownstone.” Siitäkin voisin avautua, mitä kahden makuhuoneen kalustettu asunto turvallisella alueella leikkipuistojen lähettyvillä Bostonin keskustassa maksaa. En kuitenkaan avaudu, koska verenpaine nousisi liikaa. 




Huvittavaa ja paikan päällä todennäköisesti tragikoomisinta on se, että lapsiperheily siellä aivan ytimessä tulee vaatimaan vähintään lasten merkkaamista tunnisterannekkeilla, mutta mahdollisesti myös Flexi-pannoilla. Näin lähiöturvllisuuteen ja lähes autioihin lähikatuihin tottuneen näkökulmasta.
 
Ilman näitä sähköjänisten hallintaan liittyviä kauhuskenaarioita odotan innolla tiivistä yhdessäoloa, aikaa keskittyä vain lapsiin, uusien kortteleiden ja keskustapuistojen haltuunottoa, sopivien ruokakauppojen löytämistä omilta kulmilta ja viikonloppujen minilomia lähikohteisiin. Ja viimeisen viikon rantalomaa Cape Codissa! No ehkä ihan vähän myös shoppailua ja liian suuria amerikkalaisia ruoka-annoksia. 

Odotan myös sitä huoletonta arjen velvollisuuksista irrottautumisen tunnetta, joita pidemmät reissut aiheuttavat – tai ovat aiheuttaneet. Voihan se lapsiperheen pidempi lomailu tuntua ihan muulta, normiarjelta, vaikka osoitteena olisikin Garrison Street.
 
Tällä matkalla on meikäläiselle myös ”irtiotollinen” merkitys. Se on jonkinlainen vedenjakaja omien ajatusten selkiyttämiselle. Kevät on aikaa miettiä, kukas minä nyt olinkaan, mitä osaan ja mitä haluan. Loman jälkeen ja vielä kotimaan kesäloman jälkeen on sitten mahdollisten muutosten aika. Niin, tämä ajatusleikki käydään pääosin aihepiirissä työelämä. En stressaa mitä tuleman pitää, hyväksyn vain sen, että suhtautumalla aiheeseen avoimesti, asioilla on tapana ratketa. Tai sitten takutaan vähän lisää. Kyllä ne siitä.

Tässä samaa irtiottoteemaa Kirsi Piha kuvaamana vähän laajemmassa kaavassa. Välivuoden sijaan, minulle nyt reilun kuukauden tiivistelmänä.

Onneksi ennen näitä suurempia irtiottoja on aika pienemmälle. Viiden naisen minilomaan Barcelonassa on vain reilu kuukausi. Barcelona ja lähikaupungit ovat lempipaikkojani ja taidan suunnata kaupunkiin  nyt seitsemättä kertaa. Mukana on hyviä ystäviäni, mutta jännitysmomenttina kaikki porukasta eivät varsinaisesti tunne toisiaan. Mukana on vahvoja ja räväköitä naisia, joten välillä keskushenkilönä hieman hirvittää, tulevatko kaikki juttuun ja miten ne huonejaot nyt tehdään. Luotan kuitenkin aikuisten naisten solidaarisuuteen ja cavan keventävään voimaan. Ihanaa.

Näissä tunnelmissa erittäin hyvää uuttaa vuotta! On mukavaa, kun on paljon mitä odottaa.