 |
| Mainoksen uhri. |
Kirjakerhoja on lapsillekin ilmeisesti useita. Tämän mainos nyt vaan sattui tulemaan juuri sopivalla hetkellä postista sisältäen kaikki klassisen suorakampanjan elementit hipellettävistä tarroista lahjareppuun ja mahdollisuuteen voittaa non tsiljoona euroa. Vähän kyllä mietityttää tuo Disney-painotus, mutta mahtuuhan sinne joukkoon ilmeisesti paljon ”klassisia” satuja Kaunottaresta ja Kulkurista lähtien. Ja koska Kakkonen ahmii tällä hetkellä mitä vaan sanoja kuvina esitteleviä opuksia, oli tämän paketin tarjoama reilusti yli 100-sivuinen sanakirja päätöksen sinetöijä.
Noin yleisesti tällä hetkellä meidän (eli lukija-äidin) suosikkeja ovat Veera-kirjat, joissa seikkailevat myös Tatu ja Patu. Ne ovat sopivan pituisia ja kivasti kuvitettuja maatalon eläimistä lääkärissä käyntiin. Tosin tietysti nuo kaksi kuulapää-poikaa vievät sielläkin huomion, mikä on hyvä. Ei saa olla liian opettavaista ja vakavaa. Pitäisi kyllä hankkia ne ihan oikeat Tatu ja Patu –kirjatkin. Onpahan ainakin lukijalla hauskaa.
Tuo mainoksen viereen sattunut Sokrates ei ole mikään järjestetty ”meillä kaikki lukevat ja sivistävät” kuvaustilanne. Selitys on se, että Ykkönen käy nappaamassa äidin hyllystä (se on tosiaan äidin kirjahylly, koska Aviomies lukee vaan golf-lehtiä ja tiedettä) aikuisten kirjoja ja lukee niitä sitten meille iltasatuina. Sokrates on oikeasti kaamea leijona, joka vaanii yläkerrassa ja syö kaikki tikkarit.
Mitä lukevaan äitiin tulee, meikäläisen toinen virallinen kevään haaste on lukea KAIKKI kolme ”Fifty Shades of Grey” –kirjaa. Harva varmaan tunnustaisi tätä ääneen.. Juuri ennen the juoksuviikonloppua on Emäntä-viikonloppu samaisessa kaupungissa ja teemana on ei-niin-vakava kirjallisuuspiiri. Olen tarttunut härkää sarvista ja kahlannut lähes koko 1500-sivuisen nivaskan pelkkää lotinaa. Eka meni uteliaisuudesta, toinen meni haukotellessa pikakelauksella ja kolmas on samaa toistavaa niin järkyttävää skeidaa, etten saa tätä urakkaa valmiiksi. Regina on laatukamaa näiden rinnalla. Minä en ymmärrä, mikä pointti näissä on ekan tirkistelyvaiheen (noin 30 sivua) täyttymisen jälkeen. Kenellekään. Riikka Pulkkisen kolmannen ahmin jonnekin sinne väliin, mutta olipa sekin pettymys edellisten Pulkkisten jälkeen. Sofi Oksasen uutukainen jää lukematta loppuun, anteeksi vain. Seuraavaksi aion raivata tilaa Äitikortille.
Illalla on sitten ensimmäinen oma virallinen juoksutreenini. Ilman virallista juoksusuunnitelmaa. Juoksun jälkeen aion perehtyä aiheeseen ja taustoittaa suhdettani juoksuun (tai kuntoiluun) myös blogiin. Ja linkittäytyä muiden huippujuoksijoiden kanssa! Olin virittäytynyt jo eilenTodelliseen Treeniin, mutta Aviomiehen päivystys piti hänet käpälät jonkun sisuskaluissa yöhön asti, joten rouvan treenit sitten jäivät. Tyydyin urheiluun oleellisesti liittyvän hiilihydraattitankkauksen harjoittamiseen ja söin iltapalaksi pakkasesta löytyneiden mokkapalojen (noin 6 kpl) päällykset. Tänään sitten jaksaa.
Mulle tuli toi mainos myös eilen. Hieman ihmettelen, koska lapsia ei ole. Mahassa kyllä on yksi ja en ole rekisteröitynyt mihinkään palveluihin, että mikään kirjafirmataho tietäisi minun olevan raskaana. Kavereilta olen kuullut, että lapsiin kohdistuva mainonta lisääntyy, kun lapsi on syntynyt, mutta että näin aikaisin...
VastaaPoistaMä muistelen, että mulle alkoi tulla kans jotain Piltti-piiriä sun muuta jo neuvola-aikana. Eli jos sun tiedot on mennyt neuvolasta jo Kelaan, luulisin, että ne poimii ne sitä kautta. JOllakin logiikalla tätä kautta.
PoistaJuu, se todellakin lisääntyy ilman, että itse kirjautuu mihinkään palveluun tai tilailee mitään. Osoitteethan on kauppatavaraa. Yksi vaihtoehto on tietysti se, että Postilla/Itellallahan on tiedon niistä, kenelle äitiyspakkaus lähtee.
Niin ja siis onnea raskaudesta!
PoistaKiitos!
PoistaNiin, ehkä eniten hämää se, että sain noi Kelan lappusetkin täytettyä vasta eilen, eli ei olisi ennen sitä, pitänyt olla tietoa missään. Enkä usko, että neuvolasta tai sairaalasta luovutetaan tietoja suoramarkkinointiin. Mulla on myös osoitetietojen edelleenluovutuskielto, siis maistraatissa, johtuen siis ihan työkuvioistani ja olen välttynyt ihan kaikelta mainosshaibalta tähän saakka. Siksi hieman hämää...
Kirjat on niin pop! (Edellinen lause paljastaa sivistykseni tason, kun verbikään ei taivu oikein ;-))
VastaaPoistaMeillä luetaan tällä hetkellä aika paljon Miinaa ja Manua, kaikenlaista meille tulee vauva -aiheista kirjallisuutta ja vähitellen olen ajatellut ottaa repertuaariin Viirun ja Pesosen, kun pojan ymmärrys selkeästi riittää jo vähän pidempiinkin tarinoihin, ainakin toiston kautta. Tompat oli pitkään mieletön hitti, mutta nyt jo vähän unohtuneet.
Mäkin olen aina ollut kirjojen suurkuluttaja, siitä asti kun ala-asteikäisenä vetelin muovikassillisen Neiti Etsiviä viikossa. Nyt ikävästi arki vie aikaa lukemiselta. Tosin just äsken sain luettua Kuinka kasvattaa bébé (hauska jos ei ota kaikkea kovin vakavasti - en siis todellakaan paneutunut alaviitteisiin...) ja joku halpa pokkari, joka oli kuitenkin ns. hyvää kirjallisuutta. Hämmästyksekseni pystyin keskittymään näihin kirjoihin, ajanpuutteen pisäksi kognitiivisten kykyjen dippaus varpusen tasolle on iso ongelma. Toisaalta, tällä tavoin tulee eroteltua jyvät akanoista: jos en saa jotain kirjaa luettua lukuisista yrityksistä huolimatta, niin sitten se ei vaan kannata. Vaihdetaan suosiolla vähemmän vaativaan.
Juu niin ne on (sama taso)!
PoistaMeilläkin oli Miina ja Manu -kausi, just joskus ennen kahta vuotta. Richardd Scarryn Touhulat ja autokirjat sun muut on myös just nyt kovaa valuuttaa. Niissä on niin paljon asia- ja esinekuvia. Ja prinsessa-kirjaat, uuh.
Neiti Etsivät oli niin hyviä!
Ja toi on hyvä karsinta. Miksi ihmeessä lukea kirjoja, jos ne ei koukuta. Kyllä ne koomassakin lukee, jos kieli tai tarina on hyviä. Aikaisemmin pakotin itseni lukemaan kirjoja, jos ne oli jotenkin kehuttuja tai muuten vaan sivistäviä. Nyt ei tulisi mieleenkään lukea, jos kirja ei ole oikeasti hyvä ja mukaansatempaava.