19.11.2012

Halolla päähän

Kiitos Lupiini ja Leijonalapsen äiti tunnustuksista. Palaan niihin pikapuoliin. Tuli nimittäin vähän äkillistä ja uutta pohdittavaa.

Olen aika suurisuisesti kaivannut uutta työpaikkaa ja kritisoitunut nykyistä. On ollut takkuista tämä aloituskin nyt 18. päivää ripuloivan Kakkosen kanssa. Olen hoilannut suulla suuremmalla epäkohdista ja kaivanut verta nenästäni. Ööh, sitä saa mitä tilaa, pilkka sattuu omaan nilkkaan, kaikki tapahtuu aina yhtä aikaa ja sitä rataa.

Sain juuri käteeni yt-lapun, joka tulee neuvottelujen jälkeen johtamaan 1-2 henkilön irtisanomiseen meidän kolmen hengen ”osastoltamme” kannattavuussyistä. Minä olen ainoa vakituinen, toinen vakituinen on nyt äitiyslomalla ja meitä ristiin tuurannut on määräaikaisessa työsuhteessa. Selkeä työsuhdelogiikka ratkaisee asian niin, että epäpätevämpi ja halvempi määräaikainen saa jäädä ja minä pätevämpänä ja kalliimpana vakituisena saan lähteä. Että kenkää tulee. Tuli vähän puskista. Hups vaan.

Muutos on mahdollisuus ja kaikella on tarkoituksensa blaa blaa blaa.

Kotiäidiksihän minä halusinkin takaisin, ou jee..

10 kommenttia:

  1. No voihan helvetti. Mutta eikös määräaikaiset lain mukaan ole hieman vakituisia huonommassa asemassa yt-neuvotteluiden yhteydessä? Soita nyt ainakin liittoon ja tiedustele.

    Ja noin muuten tsemppiä. Kyllä kaikki kääntyy parhain päin, vaikka ehkä aluksi vituttaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se. Täysin nurinkurista on se, että määräaikaista ei voi irtisanoa, ellei heidän sopimuksessa ole erikseen mainittu pykälää yt-tilanteista. Yleensä näitä pykäliä ei ole..

      Mä luotan kanssa siihen, että tällä on joku tarkoitus. Vituttaa se silti.Paljon :)

      Poista
  2. Oho, olipas mukava ylläri! Tuommoista ei toivo, vaikka olis kuinka kyllästynyt työhönsä.
    Toivottavasti pian löytyy jotain uutta ja kivempaa! Ja toivottavasti se ripuli viimein loppuu!
    Tsempit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämällä on tapana yllättää. Ehkä tässä on mennykin omia rutinoita lukuunottamatta vähän liian putkeen.

      Ripulin loppumista toivon muuten enemmän kuin tän työpaikan säilymistä..

      Poista
  3. Nyt kannattaa ottaa härkää sarvista jos työpaikka kiinnostaa. Pisimpään työsuhteessa oleva on etusijalla, aina. Tietenkin työnantaja pystyy junailemaan monenmoista ja "valita" haluamansa työntekijän jäämään. Ehkä juuri tämä palkka-asia vaikuttaa, halutaan halvempi.. Loogisestihan se menee, mitä pidempään työsuhteessa, sitä pidempi irtisanomisaika puolin ja toisin, mitä kevyempi työsuhde, kevyesti kenkää myös. Ja irti voidaan sanoa myös äitiyslomalla oleva.. Elä anna periksi ennen aikojaan!

    Voimia taistoon!

    -äippä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, on täällä otettu härkää sarvista monin tavoin. Tuo pisimpään työsuhteessa homma ei valitettavasti päde määräaikaisuuden kanssa. Eli niin eriskummallinen porsaanreikä on olemassa, että määräaikaista työsuhdetta ei voi irtisanoa, ellei määräaikaisessa työsopimuksessa ole erillistä yt-/irtisanomispykälää tai yrityksen toiminta lopu kokonaan. Believe me, selvitetty on lakitekstejä ja lakimiehiä myöten. Myöskään äitiyslomalla olevaa ei voida irtisanoa ellei toiminta lopu kokonaan.

      En minä täällä ole periksi antamassa vaan käymässä taistoon :) Mutta lähtökohtaisesti nämä faktat on ja pysyy.

      Poista
  4. No voi juma! Sulle sitä sattuu ja tapahtuu...
    Komppaan äipän edellistä kommenttia, että kyllä pisimpään työsuhteessa olleen PITÄISI olla aina etusijalla yt-neuvotteluissa. Itse jouduin yt-neuvotteluihin muutama vuosi sitten, jolloin olin työpaikan uusin ja nuorin, mutta koulutetuin työntekijä. Mulle sanottiin ihan suoraan, että uusimpana työntekijänä saisin lähteä hyvästä koulutuksestani huolimatta ja potkuthan ne sitten tulikin. Toki muutama viikko tuon jälkeen löysin itseni tekemästä paremmin koulutustani vastaavaa työtä, joten en voi muutama kuin toistella äitini suosikki lausahdusta: asioilla on tapana järjestyä! Toivottavasti näin sinullakin. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano! Aika lailla on pyörinyt mielessä, että mitähän seuraavaksi. Pitäisi on hyvä peruste, mutta niin ei vain ole, kuten perustelinkin yllä.

      Sullehan kävi hyvin, toivon tässä itselleni samaa. Ja uskon ehdottomasti, että asioilla on tapana järjestyä.

      Kiitos vielä tsempityksestä, sitä kyllä tarvitaan!

      Poista
  5. No hööh! Ei yhtään kiva. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kiva, mutta tästä voi tulla vielä hyvä. Kiitos tsempistä, tulee tarpeeseen.

      Poista