No, ykkönen on eilen ylittänyt julkisen ja nöyryyttävän ”lasten
suusta kuuluu totuus” -kynnyksen. Kyseessä on siis tilanne, millaisista
hauskuuksista erilaisista lähteistä luemme ja samalla korvat ristissä toivomme, että oma lapsemme ei
ikinä tokaise mitään vastaavaa. Osittain myös pöyristelemme, miten ne muiden
mukulat voikin sanoa tai tehdä jotakin niin typerää.
Tilanne. Matkalla perheuintiin avaamme täpötäyden naisten
pukuhuoneen oven. Keskellä lattiaa vaatteita pukee alaston rehevä nainen.
Seuraa aidosti hämmästyneen Ykkösen kirkkaan kuuluva lause: ”Oho, onpa isot tissit”. Tätä seuraa
hiljaisuus ja yksi punainen äiti, joka ei ole se rehevä nainen. Onneksi kohde
on joviaali yksilö, hän hörähtelee ja alkaa jutustella tyyliiin ”niinhän ne
taitaa olla”. Ykkönen hämmentyy ilmeisesti omaa reaktiotani ja jatkaa hetken
päästä painokkaasti: ”Äiti, ei sinulla ole noin isot tissit”. Juu, tiedetään,
ei tosiaan ole. Että nyt sinne saunaan kiitos.
Sen lisäksi, että Ykkösen käytöstä pitää selkeästi alkaa
varomaan, ehkä jopa lopettaa julkisilla paikoilla liikkuminen, on käsillä
toinen kehittymisen ja kasvun myötä seuraava asia. Ykköstä ollaan siirtämässä
päiväkodissa vuoden vaihteessa isompien, kolmesta viiteen vuotiaiden ryhmään. Äidin pientä
pullanmurua, silkkihapsista tuittupäätä, mitämitä. Totta on, että kolme vee
tulee täyteen ja silloin on kai lakisääteisestikin pakko siirtyä, jos vauvaliigaa
pukkaa pienten ryhmään eikä lapsen kehityksessä ole tälle esteitä. Toki vastaan
saa panna, mutta en ole varmaa, kuunteleeko kukaan. Tässä nyt sitten punnitaan
meidän ajatukset, kehitystä tukeva ajattelu ja päiväkodin määräysvalta.
Olimme ajatelleet, että siskon ja sen veljen on hyvä olla
samassa ryhmässä ensi kesään, erityisesti Kakkosen hoitopolun aloittamisen, pienuuden
ja isosiskon tuoman turvan vuoksi. Toki
ne tässäkin ryhmässä toimivat hieman eri pienryhmissä, koska Ykkönen on iso ja
tekee sen ryhmän isojen juttuja. Kakkonen on pieni ja tekee vielä aika
vauvajuttuja. Muutenkin olemme ajatelleet, että isoksi ei ole kiirettä. Sitä
ehtii kyllä olla ihan liikaakin.
Toinen näkökulma onkin sitten se, että ehkä tuo taitava ja
utelias Ykkönen hyötyisi vielä isompien ryhmästä, jossa opetellaan oikeasti
häntä kiinnostavia asioita ja jossa hän saisi esim. yhteisleikkeihin oikeasti
leikkiseuraa. Pienten ryhmä kun on pääosin vielä rinnakkaisleikkien maailmassa.
Pienten ryhmään tulee vuoden vaihteen muutosten myötä entistä pienempää sakkia
eli leikkiseura ja koko ryhmän toiminnan taso ”vauvaantuu” entisestään. Pienenä
isojen ryhmässä hän saisi myös enemmän hoitajien huomiota kuin isoimpana
pienten ryhmässä. Mutta isojen ryhmässä on isoja rajuja poikia ja jo ehkä jo
jotakin kiusaamiseen liittyvää. Ryhmäytyminen on jo vakiintunut syksyn aikana,
joten jääkö hän ulkopuoliseksi kun kaikilla on jo tuttunsa ja kaverinsa? Entä
siirtyäkö ryhmään, jossa on omassa ryhmässä olleita, syksyllä isoille
siirtyneitä, mutta aikaisemman vuoden tuttuja lapsia ja yksi tuttu hoitaja vai
ryhmään, johon voisi siirtyä nyt omasta ryhmästä toinenkin lapsi samaan aikaan
ja jossa kokonaisuutena on enemmän kolmesta neljään vuotiaita.
Taas isoja uusia asioita. Jo sellaisia, että ihan hirvittää,
kuinka iso Ykkönen onkaan. Nyt punnitaan eri luokan asioita kuin unirytmi tai
ruokailut. En tarkoita vähätellä perusasioiden merkitystä, mutta tällä siirtymisellä ja pärjäämisellä omien taitotaitojen ja
sosiaalisten taitojen osalta astetta haasteellisemmassa viidakossa on isosti vaikutusta koko kehittyvään persoonaan. Tällä voi pilata kehityksessä ehkä enemmän kuin syöttämällä pinaattilettuja lapselle kuukauden putkeen. Jos vaan heittäisi arvalla kun emme paremmasta tiedä?
Meillä ei lapsi vielä puhu niin paljon että noloja kommentteja lohkeaisi noin spontaanisti :) Toki nää normaalit kassajonossa tapahtuvat pohdinnat "Pojilla on pippeli ja tytöillä pimppi" on jo koettu, mutta ne eivät niinkään liity käsillä olevaan tilanteeseen.
VastaaPoistaTulin kehumaan tätä uutta blogia, tykkään sisällöstä ja ulkoasusta! Yläpalkki on huippu :)
Kyllä ne vielä teilläkin ehtii : ) kyllähän näiden on tiennyt tulevan ja tämmöinen suljettu tila oli ihan oo koo. Joku ruuhkabussi olis voinut olla aika horror.
VastaaPoistaJa kiva, että tulit tännekin blogiin. Pyörää en tosiaan ajatellut keksiä uudestaan, jättää vaan nuo historian "rasitteet".